Ei(kö) nimi matkailukohdetta pahenna

Tuotteen tai yrityksen nimi on tärkeä osa asiakaslupausta. Siksi se kannattaa valita tarkoin ja syvällistä harkintaa käyttäen. Nimi luo asiakkaalle ensimmäisen kosketuspinnan yritykseen ja tuotteeseen. Usein ensivaikutelmaa on vaikea jälkeenpäin muuttaa.

On hyvä muistaa, että eri ihmiset ymmärtävät nimen eri tavoin. Siksi nimeä valitessa on pohdittava sitä, miten yritykselle keskeisin asiakasryhmä nimen kokee ja minkälaisia mielikuvia se herättää.

Olen kuluvan vuoden aikana saanut työskennellä Oiva-hankkeessa Hämeessä. Tämän hankkeen myötä olen päässyt tutustumaan hämäläisiin matkailuyrityksiin vieraan silmin.

Pari viikkoa sitten tekemälläni keikalla törmäsin em. nimiasiaan. Pidin koulutusta Hämeenlinnassa, Wisahovin kartanossa.

Rehellisesti sanottuna kartanon nimi ei ensialkuun tehnyt minuun minkäälaista vaikutusta. Kartanokohteita Suomessa riittää. Sen sijaan kartanon osoite Kanakouluntie jäi mieleeni heti ja herätti suuren kiinnostuksen. Mikä ihmeen Kanakoulu? Siipikarjaako siellä opetetaan?

Wisahovin kartano on entinen kanakoulu, ainoa laatuaan Suomessa. Silloin kun maatalous oli vielä maassamme kannattavaa ja siihen ladattiin suuria toiveita kansakunnan ruokahuollon suhteen, näytteli kana- ja kananmunatalous suurta roolia.

Mutta nyt loistokkaat kanakouluajat ovat taaksejäänyttä agraarihegemoniaa.

Pohdimme koulutuksessa tuotteen ja kohteiden nimien merkitystä. Kerroin yrittäjille, minkälaisen mielenkiinnon kohteen katuosoite minussa herätti, mitä itse kartanon nimi ei tehnyt. Ajatukseni saivat vastaan epävarmaa nyökyttelyä.

Mutta sitten kohtasimme asiakassegmenttiin. Kartanon pääasialliset asiakkaat ovat paikkakuntalaisia; yrityksiä ja juhlapaikan tarpeessa olevia yksityishenkilöitä. He tuntevat kartanon tarinan kanakouluna. Siinä nimessä ei heille ole mitään eksoottista, jota se oli minulle; ulkopuoliselle. Pikemminkin päinvastoin.

Siksi Wisahovin kartano on  parempi nimi.Nuori morsian haluaa ehkä sittenkin viettää unelmiensa häät mieluummin kartanossa kuin entisessä maatalousoppilaitoksessa. Sulhanen sen sijaan ehtii olla kanakoulussa häiden jälkeenkin.

Read Full Post »

Slow on myös flow

Suomea pidetään maailmalla rauhan tyyssijana. Sovinnainen yhteiskuntamme ja tasainen mielenlaatumme on saanut tunnustusta maailmalla. Toisaalta, vaikka Suomi tunnustetaankin kehittyneeksi länsimaiseksi yhteiskunnaksi, pidetään elmäntyyliämme tavallaan hitaana ja perinteitä kunnioittavana. Näistä seikoista saattaisi olla jopa aineksia Suomen matkailulliseksi brändiksi.

Slow tourism on matkailumuoto, jossa mielenkiinto kohdistuu ”hitaisiin” ja aitohin asioihin. Matkailumuodolle on tilausta nykyisessä hektisessä elämänrytmissä. Ihmiset haluavat muutosta, downshiftata elämäänsä. Hidastamisella haetaan laatua elämään, hyvinvointia, kohennetaan ihmissuhteita sekä haetaan aitoja kokemuksia.

Kanta-Hämeessä käynnissä olevassa Oiva-hankkeessa pohdittiin slow tourism käsitteen sisältöä ja sen sopivuutta matkailulliseksi brändiksi. Suomella on potentiaalia slow tourismin mekaksi kansainvälisillä matkailumarkkinoilla ja minnepä muualle ajatus sopisi paremmin kuin ”hitaaseen” Hämeeseen.

Suomesta voisi muodostua oikea downshiftaajien paratiisi. Naapurikansakunnissa luontainen hitautemme ja luontainen taipuvuutemme yksinkertaisiin asioihin on tunnustettu jo kauan sitten. Esimerkiksi venäläisten meistä käyttämä pilkkanimi Tsuhna viittaa hitaammanpuoleiseen maalaiseen, yksinkertaiseen mutta hyväntahtoiseen suomalaiseen. Nyt meidän tulisi kääntää tuo maine omaksi eduksemme.

Ja otetaan esimerkiksi vaikkapa Muumit; yksi tunnetuimmista suomalaisista brändeistä maailmalla. Muumien maailmassa vallitsee ajattomuus, kaikilla on aikaa toisilleen, seikkailuille, hyvälle ruualle ja leikinlaskulle. Aivan kuin downshiftaajien käsikirjasta! Kukaan ei vain ole vielä yhdistänyt muumeja slow lifeen ja tehnyt sitä kautta kansakunnnan brändiä. Muumit ovat brändi aivan itsenään.

Tsuhnat kalalla

Mutta riittääkö kansakunnan matkailubrändiksi pelkkä hitaus? Ehkä käsite ja kokemus jäävät sittenkin liian ohuiksi. Mutta eipä hätää, otetaan slow aisapariksi toinen termi, vaihtamalla vain etukirjainta –Flow. Uppoutuminen, ajantajun ja paikan merkityksen häilyminen. Kokonaisvaltainen elämys, jonka tekee mahdolliseksi riittävä aika, kiireettömyys ja paneutuminen.

Aitous, kiireettömyys ja uppoutuminen; Slow is flow. Miltä kuullostaa?

Read Full Post »

Alueellisen matkailubrändin rakentamista: GoSaimaasta tuli GoSaimaa

Eilen (6. 4. 2011) julkaistiin uusi suunnitelma Etelä-Karjalan matkailun yhteismarkkinointiin liittyen. Maakunnallinen matkailun yhteistyöelimen GoSaimaan hallituksen ja mainosyhtiön Pohjolan Myllyn rakentaman strategian julkistamistilaisuus houkuttelu runsaasti väkeä Imatran kylpylän Ukonniemi-saliin.

Tilaisuudessa perusteltiin tehtyjä valintoja, esiteltiin tavoitteena olevia tunnuslukuja ja budjetteja sekä julkaistiin uuden alueellisen brändin nimi ja slogan: GoSaimaa.com -Suuria suomalaisia elämyksiä.

Brändin nimi ei liene yllätys kovinkaan monelle. Maakunnan matkailun yhteismarkkinointia on jo muutamana vuoden ajan tehty GoSaimaa.fi sivuston alla. Etukäeisveikkauksissa arvioitiin painaako Rauhan alueen kylpyläinvestoinnit niin paljon, että koko maakunnallinen brändi muutetaan noudattamaan nimeä Saimaa Gardens.

Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.

Keskustelu tilaisuudessa jäi yllättävän laimeaksi. Pari puheenvuoroa käytettiin, joissa todettiin, että ”ne muut eivät arvosta meitä (matkailualaa)” ja ”teidän pitää tehdä nyt ottaa tämä ja tämä asia huomioon”. Lisäksi toinen alueen sanomalehdistä totesi tänä aamuna (7. 4. 2011) pääkirjoituksessaan brändin olevän mitäänsanomaton ja vaisu. Kilpailu on jo lehden mukaan etukäteen hävitty mm.  Vuokatille, Ylläkselle .  -Nimen perusteella!

Eli mahdollisuudet nimen omaehtoiseen pilaamiseen ovat vielä olemassa!

Milloinkohan itäsuomalainen (sitä Etelä-Karjalakin on, ainakin henkisesti) matkailutoimijaväki uskoo, että menestys on meistä itsestämme kiinni? Avainsanoja ovat yhteistyö, tiimipelaaminen, me.

Me, me, me, me! Tätä harjoiteltiin eilisessä tiedotustilaisuudessakin oikein yhdessä. Me tämän homman hoidamme kotiin, ei te tai ne.

Yhteistyöllä syntyy tehokkaasti tulosta, palveluja. Palvelujen myötä syntyy maine. Maineesta syntyy vetovoima. Vetovoimasta syntyy brändi. Ei siinä paljon nimet paina.

Read Full Post »