Taikasana ”Elämysmatkailukohde”

Aika ajoin saa lukea uutisia, kuinka jokin vanha, pitkään tyhjillään oleva rakennus on vaihtanut omistajaa. Uudella omistajalla on mielessään käänteentekevä ja menestyksekäs tulevaisuus. Rakennuksesta tulee elämysmatkailukohde. Asiakkaille rakennetaan paketteja, joiden avulla he voivat kokea jotain aivan uutta.

Sinänsä ihan kunnioitettavaa yrittelijäisyyttä. Kyynisen matkailukehittäjän likaisessa mielessä herää vain kysymys, että jos on olemassa elämysmatkailukohteita, niin minkälainen on sitten ei-elämysmatkailukohde? Eikö kaikki (vapaa-ajan)matkailu perustu pohjimmiltaan elämykselle ja sen tavoittelulle? Löydämmekö yrityksiä, jotka mainostavat itseään latteuksina? ”Tule meille, täältä et saa minkäänlaisia elämyksiä. Meiltä tylsyystakuu”

Matkailuelinkeino elää elämyshypeä. Elämyksillä erotutaan ja siksi niitä on tuotettava vaikka hampaat irvessä itkien. Tilannne johtaa kierteeseen. Elämyksistä muodostuu tai on jo muodostunut itseisarvo. Aikaisemmat elämysten lähteet täytyy voittaa hienommalla elämyksellä.

Johtaako tämänkaltainen kehitys teko-elämyksellisyyteen?  Pelottava asia; teko-elämyksellisyyttä saatetaan jopa vastustaa tulevaisuuden vaalikampanjoissa puolueohjelmiin kirjoitettuna arvona.

Esitän tämän skenaarion siksi, että elämyksellisyydellä on korkea riski kärsiä inflaatio. Siksi elämyksellisyyteen keskittyvä tuotekehitys on tehtävä huolella. Yksi esimerkki hyvistä työkaluista on Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskuksen tarjoamat työkalut Elämystuotekehitykseen.

Elämys voidaan määritellä sanoin ”moniaistinen, merkittävä ja unohtumaton kokemus, joka voi tuottaa kokijalleen henkilökohtaisen muutoskokemuksen”. Elämys on kokijalle jotain erilaista. Esimerkiksi yö vanhassa putkassa, hyppääminen tornista tai päivä Venäjän armeijassa hammasharjalla vessaa pesien ovat varmasti elämyksiä, kokemusten muutosvoiman puolesta en osaa sanoa mitään. Tai ehkä niissä piilee sittenkin jokin taika. Itse olen kerran suorittanut benji-hypyn kaltaisen suorituksen. Samana iltana tipuin varastomme vintiltä pihalaatoitukselle. Pelottavaa.

Elämysten tuottamisessa on yksi merkittävä piirre. Se on vaikeaa. Elämys minulle ei välttämättä ole elämys toiselle ja päinvastoin.

 

Elämysmajoitusta tarjolla

 

 

Lisäksi moniaistillisuus ja aitous ovat tekijöitä, jotka helposti nostavat elämyksellisyyden korostuksen potenssiin x.

Moniaistillisuus johtaa usein teennäisiin ratkaisuihin, joissa asiakkaalle tarjotaan aistiärsytysten tulva. Aitouden suhteen määritelmät ovat usein liian kapea-alaisia. Lisäksi unohdetaan usein se totuus, että tuotteen aitous on loppupeleissä asiakkaan ratkaisema piirre. Aina löytyy joku, joka löytää tuotteesta aitousvirheen tai ei hyväksy tulkintaa.

Aitouden ja elämyksellisyyden yhdistelmä onkin usein aika paradoksaalista. Aidot asiat saattavatkin oikeasti olla tylsiä, laimeita ja mitättömiä. Elämyksellisiä ja nostalgisia niistä on tullut vasta jälkikäteen, kun joku asiassa piilevaän business-mahdollisuuden on hoksannut.

Itse tunnustaudun ei-elämyskohteiden vankkumattomaksi kannattajaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että itseeni vetoavat yksinkertaiset asiat, jotka natsaavat ennakko-oletusteni kanssa. Aina on tietysti sijaa yllätyksille, positiivisille sellaisille.

Eli voitaisiinko tämän bloggauksen loppuyhteenvetona sanoa, että omassa työssäni tähtään palveluihin, joissa elämyksellisyyttä tarkastelemalla tähdätään tuotteen tasaiseen laatuun ja aitouteen. Kulmakivenä on asiakkaan arvojen, motiivien ja mieltymysten tunteminen ja erityisesti ymmärtäminen. Näin vältytään ylilyönneiltä, virhearvioinneilta ja pidetään kustannuskilpajuoksukin kurissa. Aikaa ja resursseja jää tärkeimpään, itse palvelun toteuttamiseen asiakkaalle.

Read Full Post »

Matkailun tulevaisuus, osa I

Aika-ajoin törmää keskusteluun siitä, miten matkailuelinkeino, matkailukulutus ja matkailuun vaikuttava yhteiskunta kehittyvät seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Itsekin olen päässyt sanomaan sanottavani tästä asiasta, viimeeksi Oiva-koulutustilausuudessa Forssassa.

Koska aihe on paljon keskustelua herättävä, niin minäkin uhraan sille muutama blogi-kirjoutuksen. Olkoon tämä vaikkapa oma itsenäinen sarja blogissani.

Maailma muuttuu ja matkailu sen mukana. Näkemyksiä aiheeseen on monia; puhutaan heikoista ja vahvoista signaaleista ja ties mistä.

Perustan oman näkökulmani akateemiselle tutkimukselle ja olen hakenut referenssejä tutkimustuloksille aihetta käsittelevästä uutisoinnista. Referoin matkailun tulevaisuutta ns. STEEP-menetelmällä käsitelleitä tieteellisissä aikakausijulkaisuissa esiintyneitä artikkeleita. STEEP -menetelmä  tarkoittaa yhteiskunnan ja sen osan kehityksen tarkastelua useamman tekijän näkökulmasta ja erityisesti tekijöiden yhteisvaikutuksen analysointia. Mallin näkökulmat ovat: sosiaalinen (Social), tekninen (Technological), talous (Economic), ympäristö (Environmental) ja poliittinen (Political) näkökulma.

Kehitysskenaarioiden tarkoituksena on toimia pohjana oman toiminnan kehittämiselle. Tarkastellessaan alansa tulevaisuutta matkailutoimijoiden tulisi pystyä määrittelemään ne skenaarioiden esittämät vahvuudet, joille oman kilpailukyvyn kehittäminen on mahdollista sekä tiedostamaan omat heikkoudet ja niiden merkitykset tulevaisuudessa.  Skenaarioiden tehtävänä on siis toimia tuotekehityksen tukena.

Taloudellinen kehitys

Matkailuelinkeinon kasvun ajatellaan perustuvan taloudelliselle kasvulle globaalilla tasolla. Kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Intia ja Venäjä näyttelevät merkittävää roolia matkailuelinkeinon tulevaisuudessa ja erityisesti kasvuennusteissa.

Toisaalta viime vuosien yleinen talouskehitys on osoittanut epävarmuuden ajan tulleen jäädäkseen. Talouden kehityksen muutokset tapahtuvat nykyisin hyvin nopeasti ja paikallisesti.

Matkailua on perinteisesti pidetty hyvin riippuvaisena talouden suhdanteiden kehityksestä. Nousukauden aikana kuluttajat ovat halukkaita satsaamaan matkailuun avokätisesti, kun taas laskukaudella matkailukulutus on perinteisesti se ensimmäinen karsittava asia kuluttajien säästötoimenpiteissä.

Tässä viimeisessä lamassa oli havaittavissa totutun kaltaisia piirteitä, mutta ei niin selkeästi kuin ennen. Ihmiset eivät lakanneet tyystin matkustamasta taloudellisesta matalasuhdanteesta huolimatta.

Matkailukulutus on nykyisin osa peruskulutusta ja leikkausten sijaan sitä vain kohdennetaan eri tavalla. Tästä esimerkkinä voidaan mainita, että suomalaiset karsivat ulkomaan matkailusta, mutta kotimaan matkailun suhteellinen osuus kasvoi laman aikana.  Nyt toivottavasti takana päin oleva lama saattoi olla merkittävä tekijä lähialuematkailun ja slow tourism –ajattelun kehittymiselle.

Poliittinen kehitys

Poliittisessa kehityksessä korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän maailman politiikan rooli. Matkailusta on tullut osa politiikan pelikenttää ja politiikassa tapahtuva kuohuminen vaikuttaa voimakkaasti matkailuelinkeinoon ja ihmisten kulutusvalintoihin. Näistä esimerkkeinä mainittakoon turistikohteita vastaan tapahtuneet terrori-iskut ja esimerkiksi juuri nyt ajankohtainen Egyptin vallankumous ja sen vaikutukset matkailulle.

Tulevaisuudessa erilaisten konfliktien merkitys matkailuun vain kasvaa. Tällöin yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus nousevat erittäin merkittäväksi kilpailutekijäksi matkailuelinkeinolle. Tämän kaltaisesta kysynnästä on jo olemassa tutkimustuloksia Suomessa vierailevien venäläismatkailijoiden matkustusmotiiveista. Turvallisuus käsitteenä on universaali ja on muistettava, että yhteiskunnan vallitseva tila vaikuttaa myös muihin asiakkaiden omaamiin tuotemielikuviin.

Saimaan järvimaiseman kilpailuvaltti ei välttämättä piile esteettisyydessä vaan sen viestimässä ajatuksessa rauhallisuudesta

Seuraavassa matkailun tulevaisuus sarjan blogissani tarkastelen tekniikan kehityksen ja ympäristökysymyksen vaikutusta matkailun tulevaisuuteen.

Read Full Post »

Vaatimusmäärittely -Kirjoittamalla tuote kuosiin

Yrittäjä on kehittänyt mielessään loistavan tuotteen. Kysyntää tuotteelle löytyy ja kauppa käy hyvin jo vähäisen markkinoinnin jälkeen. Huolimatta hyvästä tuoteideasta, asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta tulee myös vähemmän mairittelevaa palautetta. Tuotteen tasalaatuisuudessa on ongelmia, tuotannossa epävarmuutta, eikä kustannustehokkuuskaan ole paras mahdollinen. Mikä nyt neuvoksi, pohtii yrittäjä.

Vastaus mitä varmemmin piilee vaatimusmäärittelyn laatimisessa eli tuotteen, sille asetettujen reunaehtojen ja toimintatapojen dokumentoinnissa.

Suomalaiset matkailualanyrittäjät ovat hyvin kykeneviä ja ammattitaitoisia. Jopa siinä määrin, että valtaosaa pienten yritysten tuotevalikoimasta ei ole dokumentoitu tarkemmin kuin mitä tuotekorttiin on kirjoitettu.

Kuinka on mahdollista jatkokehittää kustanustehokkaita ja kilpailukykyisiaä tuotteita, jos tuotteet ja niihin liittyvä tieto on pääosin yrittäjien korvienvälissä? -Ei mitenkään ja väitänkin, että suuri osa suomalaisista matkailupalveluista ei ole taloudellisesti kannattavia ja laadultaan luvattoman vaihtelevia.

Vaatimusmäärittelyn laadinta on tuotteistamisprosessin keskeisimpiä vaiheita. Vaatimusmäärittelyssä kirjatan tuotteeseen liittyvä tieto mahdollisimman tarkasti ylös. Tuote dokumentoidaan. Dokumentin laadinnassa on syytä pitää mielessä seuraavat keskeiset seikat:

1. Lähde liikkeelle kohderyhmäsi määrittelystä. Kenelle tuote on tarkoitettu ja minkä tarpeen tuote asiakkailtasi tyydyttää?

2. Mitkä ovat tuotteesi vaiheet asiakkaan näkökulmasta? Minkälaisia eri asioita asikaat tarjoamasi palvelun aikana kohtaavat?

3. Minkälaisia toimenpiteitä asiakkaan tarpeet tuotteen eri vaiheissa sinulta vaativat?

4. Miten toimenpiteet toteutetaan?

5. Minkälaisia edellytyksillä toimenpiteet voidaan toteuttaa?

6. Minkälaisia riskejä palvelun eri vaiheisiin liittyy? Miten ne on ehkäistävissä? Miten mahdolliset virheet on mahdollista korjata tai kompensoida?

Näiden kuuden kohdan tarkalla kuvauksella luot vaatimusmäärittelyn, joka on tuottesi kivijalka. Vaatimusmäärittelyyn tuottamasi tuotetiedon avulla voit tehostaa yhteistyötä kumppanien kanssa, keskittää tuotekehitystoimnepiteet keskeisiin tuotteen osa-alueisiin, varioida ja monistaa tuotettasi eri markkinoille ja kohderyhmille sekä määrittää tuotteesi laatu oikealle tasolle.

Vaatimusmäärittelyn laatiminen vaatii paneutumista ja kirjoittamista. Parhaiten se onnistuu, silloin kun määrittelytyötä voi tehdä jonkun toisen tahon kanssa yhdessä tai pienryhmätyöskentelynä. Yksin dokumenttia työstäessä monet tärkeät seikat saattavat jäädä vaille riittävää huomiota.

Read Full Post »

Motke palaa tauolta

Imatran seudun kehitysyhtiön (Kehy) hallinnoima ja Saimaan ammattikorkeakoulun toteuttama Matkailun oheispalvelujen kehittämishanke Motke aloittaa jälleen toiminnan kesätauon jälkeen. Keskiviikkona 8. 9. järrjestetään Saimaan ammattikorkeakoulun Linnalan kampuksella (Tietäjäntalo) workshop, jonka aiheena on tuotteiden hinnoittelu, yrityksen hinnoittelu- ja jakelutiestrategiat sekä vaatimusmäärittelyn laatiminen.   

Kouluttajina workshopissa toimivat Marko Vento Travel & Staysta ja Mika Tonder Saimaan ammattikorkeakoulusta.   

Jatkossa Motke hankkeessa keskitytään muunmuassa asiakkaan kokeman elämyksen vahvistamiseen

 

Motke-hanke jatkuu vuoden 2010 loppuun ja syksyn aikana syvennytään tarkemmin yrityskohtaisiin toimiin sekä tuotekehitystoimenpiteisiin. Hankeessa on suunnitteilla järjestää syksyn aikana erityinen tuotekehitystyöpaja, jossa yritykset voivat käytännössä työstää omia tuotteitaan vetovoimaisemmiksi ja kilpailukykyisemmiksi.

Read Full Post »

Aava sininen meri

Kilpailu yritysten välillä on veristä. Se on loputonta kilpajuoksua uusien, entistä hienompien tuotteiden, kuluttajille edullisempien hintojen ja tuotantokustannusten leikkausten kentillä. Tuleeko kilpailulle koskaan loppua? Milloin yritykset voivat huokaista selviydyttyään häviöltä?

W. Chan Kimin ja Renee Mauborgnen lanseeraman sinisen meren strategian mukaan paras tapa selvitä yritysten välisestä kilpailusta on lopettaa kilpaileminen. Yritysten tulisi etsiä kokonaan uusia markkinoita: sinisiä meriä, joita kilpailu ei vielä ole värjännyt veren punaisiksi. Yritysten tulisi siis löytää liiketoiminnan alue, jossa ei ole kilpailijoita; pelata monopolia. Rakentaa oma jäljittelemätön ja ainutlaatuinen arvontuottomekanismi.

Kiehtova ajatus, mutta miten tämä on sitten mahdollista?

Sinisen meren strategia perustuu arvoinnovaatiolle. Termi, jossa painopiste sijoittuu sen molemmille osille. Mikäli yritys keskityy pelkkään arvontuottoon, tarkoittaa se joko hinnalla tai tuotantokustannuksilla pelaamista, josta verisempää kilpailua tuskin löytyy. Toisaalta innovaatio itseisarvona johtaa usein liiketoiminallisesti heikkojen tuotteiden ja palvelujen syntymiseen, markkinoiden puuttumiseen. Arvoinnovaatiossa asiakkaalle arvoa tuovat hinta, tuotteen/palvelun hyöty sekä yritykselle koituva tuotantokustannukset ovat tasapainossa.

Usein tämä yhtälö tarkoittaa tuotteen keskittymistä vain oleennaisen arvon tuottoon ja prameiden, mutta usein vähempiarvoisten lisäominaisuuksien kustannuksella. Lisäksi useiden eri liiketoimita-alojen ja näiden rajapintojen läheisyyteen jäävien markkinapotentiaalien arviointi voi johtaa usein arvoinnovaation syntyyn.

Eväät mukana matkalla -nerokasta!

Parhaimmillaan eri liiketoimintojen rajapintoihin asettuva arvoinnovaatio ei kilpaile muiden markkinaosuuksista, vaan luo uuden markkinan ja synnyttää uudenlaista kysyntää.

Sinisen meren strategiaa ei voi saavuttaa pelkästään uusia tuotteita ja palveluja tuotteistamalla ja tuotekehityksellä, vaan kyseessä on koko yrityksen toimintaan vaikuttava strateginen muutos.

Tuotetasolle jäänyt toiminta on vain yksi muoto kilpailusta. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan mainita matkapuhelinvalmistajien keskinäinen kilpailu.Uusien teknisten ominaisuuksien ja käyttöliittyminen lanseeraus älypuhelimiin on nykyisin pelkkää kilpajuoksua. Sinisen meren matkapuhelinbusinekseen luo se, joka pystyy luomaan puhelimen käyttäjälle kokonaan uudenlaista arvoa.

Käytännön keino uuden ja erilaisen toimintastrategian löytämiseksi on tutkia eri toimialojen painopistealueita ja toiminnan perusperiaatteita luoden niistä strategiaprofiileja.

Sinisellä merellä purjehtivan yrityksen strategiaprofiili poikkeaa muiden vastaavista oleellisilta kohdin suhteessa markkinoiden kysyntään.

Mikä olisi sitten matkailuun liittyvä ja siniseen mereen johtava arvoinnovaatio? Tämän kysymyksen kohdalla kehoittaisin tutkimaan erilaisten palvelujen strategiaprofiileja liittyen viihdeteollisuuden, koulutuksen, matkustamisen ja kodinhoidon aloihin. Näiden alojen merkitys ihmisten ajan- ja rahankäytön suhteen on vankassa kasvussa ja alojen välisistä rajapinnoista saattaa löytyä mahdollisuuksia kokonaan uudenlaisille palvelukokonaisuuksille.

Read Full Post »

MOTKE-hankkeessa tuotteistetaan matkailupalveluja

Viime torstaina (25. 3.) käynnistyi Saimaan ammattikorkeakoulussa Matkailun oheispalvelujen kehittämishankkeen (MOTKE) työpajat. Hanke on Imatran seudun Kehitysyhtiön hallinnoima kehittämishanke, jonka tavoitteena on tuottaa uusia matkailupalveluja Etelä-Karjalan alueelle sekä lisätä matkailuyritysten verkostoitumista. Hankkeen osatoteuttajana on Saimaan ammattikorkeakoulu, joka vastaa hankkeen sisällön suunnittelusta ja toteuttamisesta. Allekirjoittaneen lisäksi työpajojen toteutuksessa ovat mukana Pirjo Räsänen Innolink Oy:stä ja Marko Vento Travel & Stay:sta. Hankkeessa toteutetaan tämän vuoden aikana yhteensä viisi työpajaa joissa kussakin keskitytään tiettyyn vaiheeseen palvelujen tuotteistamisprosessissa.

MOTKE:ssa toteutettava tuotteistusprosessi ottaa asiakaslähtöisen lähestymistavan palvelujen rakentamiseen. Ensiksi pyritään ymmärtämään asiakasta ja määrittelemään keskeisten kohderyhmien kysyntä. Palvelun rakentamisessa pyritään tuottamaan ja toteuttamaan ketteriä ratkaisuja, jolloin erilaisten variaatioiden tuottaminen helpottuu ja tulevaisuudessa tuotekehitys on helpompi toteuttaa. Tämä kaikki vaatii avointa toimintaa yritysten välillä, jolloin toimijoiden välinen luottamus on korkealla tasolla.

Itse palvelujen rakentaminen tapahtuu yritysvetoisesti. MOTKE-hanke ja hankkeen puitteissa toimivat kouluttajat toimivat lähinnä ajatusten herättäjinä, sparraajina ja työkalujen esittelijöinä. Yritysten avuksi hankkeeseen on rekrytoitu 11 Saimaan ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijaa, jotka toimivat yritysryhmien ”työrukkasina”.

Tuotekehitys tapahtuu yritysten yhteistyönä. Kuva Wild Taiga yritysrenkaan syksyllä toteuttamasta elämystuotekehitysprojektista Kuhmosta (Kuva Mikkonen)

MOTKE-hankkeesen on rekrytoitu matkailuyrityksiä ympäri Etelä-Karjalan maakuntaa. Tällä hetkellä mukana on yhteensä 29 yritystä, joista reilut 20 pääsi paikalle torstain koulutukseen. Ne yritykset, jotka eivät tällä kertaa päässeet mukaan työpajaan, pyritään pitämään ajan tasalla konsultoinnin avulla. Torstain koulutuksen aiheena oli verkostoitumisen aloittaminen sekä kohderyhmien määrittely.

Kuten arvata saattaa, rönsyili keskustelu laidasta laitaan ja päivän saldo saattoi joistakin tuntua laihalta. Sen voin rehellisesti todeta, että alun perin asetettu tavoite; asiakaslupausten laatiminen kohderyhmille jäi seuraavaan työpajaan, joka pidetään 20. 4. Kuitenkin havaitsin, että yritykset lähtivät innolla mukaan ja päivän mittaan syntyi jo uusia kontakteja yritysten välille. Hyvä näin. Seuraavassa työpajassa keskustelun rönsyilyä tullaan rajoittamaan ja keskitymme tiukemmin ”tylsään” palvelukonseptin rakentamiseen.

Read Full Post »

Modularisointi: Mahtisana kannattavuuteen

Miten täyttää asiakkaiden erilaiset tarpeet ja samalla tuottaa palvelu kannattavasti?

Asiakaslähtöisyys mielletään räätälöidyksi tuotteiksi ja palveluiksi. Palvelun räätälöinti puolestaan nostaa tuotantokustannuksia. Kun toiveita on yhtä monta kuin asiakkaita, muuttuu yhtälö pian mahdottomaksi toteuttaa. Mikä nyt neuvoksi?

Tehokkain ratkaisu tuottaa yksilöllisiä palveluja on rakentaa ne moduuleista. Modulointi tarkoittaa palvelun jakamista osiin, moduuleihin, joista voidaan yhdistellä asiakkaan tarvetta vastaavia tuotteita tai palveluita. Mitä enemmän palvelukokonaisuus sisältää moduuleja, sitä runsaampi on eri yhdistelmien kirjo. Moduulien avulla tuotettavaa asiakaslähtöistä tuotanto kutsutaan massaräätälöinniksi.

 Tuotekehityksen kannalta palvelujen koostaminen moduuleista tarkoittaa pieniä askeleita. – Positiivisessa mielessä. Tällöin tuotekehitysprosessi ei myllää koko palettia sekaisin, vaan se on mahdollista toteuttaa pienissä osissa, moduulikerrallaan. Näin yritys pystyy myös valvomaan kehitystoimenpiteiden vaikutusta.

Toinen moduulirakenteen hyvä puoli tuotekehityksen kannalta on kannattavuuden seuranta. Budjetin ajantasaistaminen tuotekehityksen rinnalla on huomattavasti helpompaa ja riskittömämpää, kun tiedetään toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ja mihin ne konkreettisesti kohdistuvat.

Joka asiassa on kuitenkin omat sudenkuoppansa. Palvelujen modularisoinnin varjopuolet piilevät kokonaisuuksien pirstoutumisessa. Liiallinen into ja kontrolloimaton modularisointi johtaa helposti tilanteeseen, jossa sekä palvelun tarjoaja että asiakas eivät hahmota kokonaisuutta, joita erilaiset moduulit mahdollistavat.

Tämän kaaoksen välttämiseksi mielessä kannattaa pitää kolme sanaa: ydinpalvelu, versiot ja palveluperhe. Ydinpalvelu on yrityksen perustuote, toiminnan ydin. Ydinpalvelua voidaan versioida siihen liitettävien erilaisten moduulien avulla. Näin ydinpalvelu saadaan esimerkiksi vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita. Ydinpalvelu ja siitä johdetut erilaiset versiot puolestaan muodostavat palveluperheen.

Pitämällä narut tällä tavoin käsissä, yrityksellä on huomattavasti helpompi valvoa sekä palvelujen laatua, että tuotannon kannattavuutta.

Read Full Post »

Tuotekehitys: Tiedon keräämisen ja käsittelyn haasteet

Kerää ja hyödynnä tietoa, niin pysyt pinnalla ja kilpailukykyisenä! Tätä mantranomaista hokemaa suolletaan yritysmaailmaan monesta tuutista. Konsultit ja oppilaitokset painottavat väsymättä tiedon keräämisen, analyysin ja rationallisten johtopäätösetn merkitystä yrityksen menestykselle. Yritykset investoivat huimia summia rahjaa uusien asiakkuudenhallintajärjestelmien (CRM) ja toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) rakentamiseen. Näillä investoinnella tähdätään parempaan tiedonkulkuun ja hyötykäyttöön yrityksissä.

Miksi tiedon kerääminen, analyysi ja hyödyntäminen on sitten niin tärkeää? Vastaus piilee näkökulman laajentamisessa. Yritysten kilpailukyvyn kannalta keskeiseksi asiaksi on havaittu se, miten hyvin ne pystyvät tyydyttämään asiakkaiden tarpeita ja ratkaisemaan tuotteillaan ja palveluillaan asiakkaiden ongelmia. Toisaalta on hyvä havainnoida kilpailijoiden toimintaa ja oppia myös sieltä. Business on julmaa ketunmetsästystä, jossa asiakas on pakoon juokseva kettu ja minä haluan napata sen ennen kanssametsästäjää.

Perusajatus tiedonkeräämisestä ja havainnoinnista on se, että ihminen pystyy keräämään ja havainnoimaan erilaista tietoa ympäristöstään eri aistien kautta. Näköaisti on kenties keskeisimmässä roolissa havainnoinnissa. Aistireseptorit tallentavat tietoa tehokkaasti aivoihin. Monipuolisen ja toiminnan kannalta tärkeän tiedon keräämisen heikoin kohta on ihmisen järki. Se miten me ajattelemme ja mitä me ajattelemme suodattaa tehokkaasti saatavilla olevan tiedon hyödyntämistä. Tätä asiaa käsitellään tutkimuskirjallisuudessa Information filtering –käsitteellä.

Ihminen on vain osittain rationaalinen olento. Tämä tarkoittaa sitä, että ajatustoimintaamme ohjaavat tehokkaasti erilaiset totutut tavat ja näkökulmat. Nämä muodostavat kognitiivisia biaksia ajatteluun ja vaikuttavat päätöksentekoon. Ansoffin (1984) mukaan organisaation päätöksenteko muodostuu kolmesta organisaation toimintaympäristöstä tulevan tiedon suodatintasosta: havaitsemis-, mentaali- ja valtafilteristä. Havaituista signaaleista vain tietty osa havaitaan eli pääsee havaitsemissuodattimen läpi organisaatiotasolle. Organisaatiotasolla havaittua tietoa tulkitaan (mentaalifilteri) ja sen painoarvoa arvioidaan (valtafiltteri) Vasta näiden prosessien läpi mentyään havaittua tietoa voidaan hyödyntää ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa organisaation toimintaan.

Uuden tiedon havaitseminen ja siitä oppiminen on siis enemmän riippuvainen tiedon käsittelyyn liittyvistä tavoista ja malleista kuin sen havainnointiin teknisesti vaikuttavista asioista (esim. aistireseptorin kunto). Kärjistäen voidaan siis sanoa, että sokea kanakin löytää jyvän, jos se tietää mistä ja miten sitä tulee etsiä. Tällöin havainnoijan ja tulkitsijan suhde toimintaympäristöön (sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön) on avainasemassa. Mitä edellä mainittu oikein tarkoittaa matkailuorganisaation toiminnan ja erityisesti tuotekehityksen näkökulmasta? Havainnoinnin ja uuden tiedon hyödyntämisen tehostamisessa tulisi kiinnittää huomio niihin tekijöihin, jotka rajoittavat tiedon havainnointia ja käsittelyä. Tekijät voivat olla organisaation rakenteisiin liittyviä esteitä (tiedon kulkeminen ja valikointi), systemaattiseen ajatteluun liittyviä vaikeuksia ja päätöksen tekemiseen liittyviä vaikeuksia (yhteisymmärryksen saavuttaminen vs. keskitetty päätöksenteko jne.) Toisaalta esteet voivat liittyä yksilöiden ajattelutapoihin (kognitiiviset ja luovuuden esteet). Oleellista tiedon havaitsemisen ja tiedon hyödyntämisen tehostamisessa on tunnistaa organisaatiossa vaikuttavat esteet ja laajentaa ajattelutavan näkökulmaa.

Yritysten tulee siis tietää mitä markkinat haluavat ja tarvitsevat. Ollakseen kilpailukykyisiä yritysten tulisi pystyä hyödyntämään markkinoilta saatua tietoa paremmin kuin kilpailijansa. Tällöin tulee huomioida myös se tosi seikka, että koulutus ja kokemus eivät välttämättä paranna mahdollisuuksia havaita ja käsitellä asioita, vaan joskus jopa haittaavat sitä. Oleellista on pystyä ymmärtämään asioita, jolloin kerätyn tiedon laatu ja siitä tehdyt oikeat johtopäätökset ovat keskeisiä. Esimerkiksi erilaisten heikkojen signaalien ja symboliikan ymmärtäminen markkinoilla voivat olla ensi alkuun ajateltuna vähäpätöisiä asioita, mutta ne saattavat loppujen lopuksi muodostua kriittisiksi asioiksi tuotekehityksen ja markkinoilla menestymisen näkökulmasta.

Tuotekehityksen teoriassa korostuu usein kognitiivisen koulukunnan käyttämä skeeman käsite. Skeema tarkoittaa kokonaisuutta tai näkökulmaa. Näkemyksen mukaan tieto ei ole havainnoitsijan elämismaailmasta tai ympäristöstä erillinen osa (data), vaan siihen kiinteästi liittyvä kokonaisuus. Näin ollen tietoa ei voida ”paketoida” ja jakaa sellaisenaan eteenpäin, vaan se on sidottava kontekstiinsa. Tuotekehityksen näkökulmasta skeema sisältää näkemyksen tulevasta ja asian luonteesta. Ilman tämän kaltaista ymmärrystä tietoa ei voida hyväksi käyttää organisaation prosessien apuna. Skeemojen käytön haasteena on niiden ”aktivoitumisen” vaikeus. Yksi skeema luo tietynlaisen näkymän aiheeseen ja skeeman vaihtaminen saattaa olla haasteellista. Tämä tarkoittaa sitä, että eri näkökulmine luominen toimintoihin on usein hyvin haasteellista. Näkökulman vaihtamisen vaikeus paljastuu oivallisesti tästä hauskasta havainnointikyvyn rajallisuuden osoittavasta esimerkistä.

Kun keskittyy tiettyyn asiaan voi jokin tärkeä tai oleellinen seikka jäädä kokonaan vaille huomiota.

Read Full Post »

Ajatuksia tuotteistamisesta

Terve maailma!

Avaan uuden blogin. Tällä foorumilla käsittelen asioita, jotka liittyvät matkailuliiketoiminnan kehittämiseen. Tarkemmin tulen keskittymään matkailupalvelujen tuotteistamiseen, tuotekehitykseen ja palvelujen jakelukanaviin.

Tarkastelen asioita humisevalta harjulta sekä kuvainnollisesti, että kirjaimellisestikin. Ammattini puolesta omaan näköalapaikan matkailuelinkeinon kehitykseen niin maakunnan kuin myös valtakunnan tasolta. Työssäni koulutan, kehitän ja tutkin. Pyrin pitämään mielessä yritysten rajapinnan liiketoiminnan kehittämiseen. Mutta toisaalta haluan avata asioita myös ilmiöiden takaa. Näin toimimalla saavutetaan ymmärrysen taso. Ja mitä paremmin asiat ymmärretään, niin sitä tehokkaammin niitä voidaan kehittää. 

Se kirjaimellinen viittaus humisevaan harjuun on fyysinen sijaintini. Kirjoitan tätä blogia harjun päältä, jossa hongat humisevat ympärillä. Työhuoneeni ikkunasta avautuu näkymä Saimaalle. Tämä maisema ruokkii omaa inspiraatiotani.

Toivon, että tämän blogin lukijat rohkenevat keskustella kanssani asioista. En halua huudella täällä yksin. Tahdon että minulle vastataan.

But the fool on the hill

sees the sun going down

and the eyes in his head

see the world spinning round 

(Mccartney/Lennon)

Read Full Post »