Aika-ajoin törmää keskusteluun siitä, miten matkailuelinkeino, matkailukulutus ja matkailuun vaikuttava yhteiskunta kehittyvät seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana. Itsekin olen päässyt sanomaan sanottavani tästä asiasta, viimeeksi Oiva-koulutustilausuudessa Forssassa.
Koska aihe on paljon keskustelua herättävä, niin minäkin uhraan sille muutama blogi-kirjoutuksen. Olkoon tämä vaikkapa oma itsenäinen sarja blogissani.
Maailma muuttuu ja matkailu sen mukana. Näkemyksiä aiheeseen on monia; puhutaan heikoista ja vahvoista signaaleista ja ties mistä.
Perustan oman näkökulmani akateemiselle tutkimukselle ja olen hakenut referenssejä tutkimustuloksille aihetta käsittelevästä uutisoinnista. Referoin matkailun tulevaisuutta ns. STEEP-menetelmällä käsitelleitä tieteellisissä aikakausijulkaisuissa esiintyneitä artikkeleita. STEEP -menetelmä tarkoittaa yhteiskunnan ja sen osan kehityksen tarkastelua useamman tekijän näkökulmasta ja erityisesti tekijöiden yhteisvaikutuksen analysointia. Mallin näkökulmat ovat: sosiaalinen (Social), tekninen (Technological), talous (Economic), ympäristö (Environmental) ja poliittinen (Political) näkökulma.
Kehitysskenaarioiden tarkoituksena on toimia pohjana oman toiminnan kehittämiselle. Tarkastellessaan alansa tulevaisuutta matkailutoimijoiden tulisi pystyä määrittelemään ne skenaarioiden esittämät vahvuudet, joille oman kilpailukyvyn kehittäminen on mahdollista sekä tiedostamaan omat heikkoudet ja niiden merkitykset tulevaisuudessa. Skenaarioiden tehtävänä on siis toimia tuotekehityksen tukena.
Taloudellinen kehitys
Matkailuelinkeinon kasvun ajatellaan perustuvan taloudelliselle kasvulle globaalilla tasolla. Kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Intia ja Venäjä näyttelevät merkittävää roolia matkailuelinkeinon tulevaisuudessa ja erityisesti kasvuennusteissa.
Toisaalta viime vuosien yleinen talouskehitys on osoittanut epävarmuuden ajan tulleen jäädäkseen. Talouden kehityksen muutokset tapahtuvat nykyisin hyvin nopeasti ja paikallisesti.
Matkailua on perinteisesti pidetty hyvin riippuvaisena talouden suhdanteiden kehityksestä. Nousukauden aikana kuluttajat ovat halukkaita satsaamaan matkailuun avokätisesti, kun taas laskukaudella matkailukulutus on perinteisesti se ensimmäinen karsittava asia kuluttajien säästötoimenpiteissä.
Tässä viimeisessä lamassa oli havaittavissa totutun kaltaisia piirteitä, mutta ei niin selkeästi kuin ennen. Ihmiset eivät lakanneet tyystin matkustamasta taloudellisesta matalasuhdanteesta huolimatta.
Matkailukulutus on nykyisin osa peruskulutusta ja leikkausten sijaan sitä vain kohdennetaan eri tavalla. Tästä esimerkkinä voidaan mainita, että suomalaiset karsivat ulkomaan matkailusta, mutta kotimaan matkailun suhteellinen osuus kasvoi laman aikana. Nyt toivottavasti takana päin oleva lama saattoi olla merkittävä tekijä lähialuematkailun ja slow tourism –ajattelun kehittymiselle.
Poliittinen kehitys
Poliittisessa kehityksessä korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän maailman politiikan rooli. Matkailusta on tullut osa politiikan pelikenttää ja politiikassa tapahtuva kuohuminen vaikuttaa voimakkaasti matkailuelinkeinoon ja ihmisten kulutusvalintoihin. Näistä esimerkkeinä mainittakoon turistikohteita vastaan tapahtuneet terrori-iskut ja esimerkiksi juuri nyt ajankohtainen Egyptin vallankumous ja sen vaikutukset matkailulle.
Tulevaisuudessa erilaisten konfliktien merkitys matkailuun vain kasvaa. Tällöin yhteiskunnan vakaus ja turvallisuus nousevat erittäin merkittäväksi kilpailutekijäksi matkailuelinkeinolle. Tämän kaltaisesta kysynnästä on jo olemassa tutkimustuloksia Suomessa vierailevien venäläismatkailijoiden matkustusmotiiveista. Turvallisuus käsitteenä on universaali ja on muistettava, että yhteiskunnan vallitseva tila vaikuttaa myös muihin asiakkaiden omaamiin tuotemielikuviin.
Saimaan järvimaiseman kilpailuvaltti ei välttämättä piile esteettisyydessä vaan sen viestimässä ajatuksessa rauhallisuudesta
Seuraavassa matkailun tulevaisuus sarjan blogissani tarkastelen tekniikan kehityksen ja ympäristökysymyksen vaikutusta matkailun tulevaisuuteen.
Matkailun tuotteistaminen Blog 