Olen havainnut, että tuotteistamista pidetään usein mediaseksikkäänä asiana. Tuotteistajan kuvitellaan polkaisevan uusia tuotekonsepteja muodikkaita termejä käyttäen, uuden kysynnän aallonharjalla ratsastaen ja näin yritysten ongelmat ratkaisten.
Tämä on täysin virheellinen mielikuva tuotteistamisesta. Tuotteistaminen on pohjimmiltaan nimittäin hyvin tylsää puuhaa. Se on kirjoittamista, laskemista, toimintojen yksinkertaistamista, turhien asioiden karsimista, testaamista, arvioimista jne. Pahasti tympeältä työnteolta haiskahtavaa hommaa. Poissa ovat konseptoinnin gloria, palvelumuotoilun innovatiivisuus ja brändäämisen seksikkyys.
Tuotteistaminen tähtää liiketoiminnan tehostamiseen, kylmään businekseen. Ja uskokaa tai älkää, parhaiten tuotteistetut palvelut ovat hyvin usein perusajatukseltaan todella tylsiä.
Otetaan esimerkiksi Hoplop -ketjun tarjoama ”Lasten syntymäpäivät” palvelu. Liikeidea perustuu asiakkaiden laiskuuteen, saamattomuuteen ja ympäristön asettamiin paineisiin. Lapsille pitää järjestää synttärikestit, mutta itse en jaksa/osaa/tahdo värkätä mitään.
Itse palvelukonsepti perustuu sitten siihen, että lapsilla on paikka mekastaa ja mässäillä oman mielensä mukaan. Muutama pikku erikoisjippo luo tunnelman syntymäpäivistä ja homma on taputeltu pakettiin.
Hyvä esimerkki todellisuudesta, jossa asiakkaan mielenkiinto ei siis lähtökohtaisesti perutu siihen, miten ainutlaatuisia värejä pallomeren palloissa on käytetty, millaisia erikoisia materiaaleja on käytetty henkilökunnan vaatteissa tai miten liiketilan huonekalut on aseteltu kaikkien oppien mukaan oikein ja viimeisiä trendejä mukaillen.
Käytän tätä provokatiivista kirjoitusotetta siksi, että olen liian usein havainnut yritysten mielenkiinnon kiinnittyvän liikaa tuotteistamisen kannalta toisarvoisiin nippeliasioihin. Ja nämä asiato ovat usein itseasiassa rasite menestyksekkäälle tuotteistamiselle, sillä ne syövät kannattavuutta ja resursseja.
Hoplopin synttärijuhlat käyvät esimerkkinä hyvin tuotteistetusta palvelusta myös tuotannon näkökulmasta. Hyvin tuotteistetussa palvelussa kiinteät kulut ovat hallinnassa, ne eivät poikkea juuri mitenkään yrityksen muiden palvelujen vastaavista. Erikoisuus palveluun koostuu helposti räätälöitävistä (ja toteutuksiltaan halvoista) lisäpalveluista. Lisäksi jakelu tulee järjestää kustannustehokkaasti ja helposti, eikä myyminen saa työllistä peruspalvelua enempää.
Palvelu on siis helposti toteutettavissa tasalaatuisena, kustannukset pysyvät kurissa ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.
Tylsää, sanoo nyt suurin osa tämän blogin lukjoista. Niin on, mutta tehokasta. Ja niin pitäisi olla kaikkien muidenkin palvelujen tuotteistaminen.
Hyvä konsepti on yksinkertainen.
On siis syytä palauttaa realiteetit mieliin. Ennen kuin palvelun tuotteistaminen alkaa, on hyvä tunnustaa seuraavat tosiasiat.
1. Asiakasnäkökulma on kaiken lähtökohta. Et tuotteista palvelua itsellesi, vaan asiakkaillesi. Hyvin yleinen harhaluulo on, että asiakkaat olisivat erityisen kiinnostuneita palvelujen sisältämistä erikoishärpäkkeistä ostopäätöstä tehdessään. Tosiasiassa asiakkaalle tärkeitä asioita on helppous, nopeus, laadukkuus, hinta, saatavuus ja se, että palvelu ratkaisee asiakasta piinaavan ongelman. Sisältöjen monimuotoisuus ja trendikkyys tulevat puntariin vasta kun em. kriteerit täyttyvät asiakkaan tahdon mukaisesti.
2. Realistisuus on syytä muistaa, sillä toiveajattelu ei elätä ketään. Karsi siis ajatuksistasi pois kaikki konditionaalit ja hyödynnä tuotteistamisessa vain toteutuvat tosiasiat. Tosiasiat ja realistisuus luovat kestävän pohjan liiketoiminalle.
3. Dokunmentointi on välttämätöntä, sillä vain konkreettiseksi tehtyjä asioita voi kehittää. Muotitermit kuullostavat hienoilta, mutta ovat usein pelkkää tyhjää täynnä. Kirjoita, laske, tee muistiinpanoja ja pidä huoli siitä, että kaikki tuotteistamisprosessiin liittyvät tahot saavat tarvitsemansa dokumentit käyttöönsä ja ymmärtävät asiat oikein.
Matkailun tuotteistaminen Blog 